torstai 15. helmikuuta 2018

Viimeistä kertaa näissä tiloissa

Sinne se taas rakentuu, VKT2018.
Sinne se taas rakentuu, VKT2018.
Vanhan Kirjan Talvi 2018 on taas ison askelen lähempänä valmistumistaan, kun myyntipöydät saatiin äsken paikoilleen. Osa myyjistä on jo virittelemässä aineistoaan tarjolle, osa tulee vasta aamulla. Joka tapauksessa huomenna perjantaina 16.2.2018 klo 14 kaiken pitäisi olla valmista.

Jyväskylän kaupungin pääkirjasto on ollut Vanhan Kirjan Talvelle hyvä tapahtumapaikka. Vuosien aikana käytännöt ovat hioutuneet ja järjestämisestä on tullut lähes rutiinia (sikäli kun se vuosittaisen tapahtuman järjestämisessä on mahdollista).

Nyt tähän perinteeseen tulee muutos: Vanhan Kirjan Talvi järjestetään nyt Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa viimeistä kertaa. Pääkirjastoa remontoidaan vuosina 2018–2019 ja kirjaston toimintoja sijoitetaan uudella tavalla. Tämän vuoksi Vanhan Kirjan Talvi ei enää tällaisenaan mahdu tähän tilaan.

Mitä sitten tapahtuu? Onko tämä VKT:n loppu? Ei välttämättä, sillä alustavia ideoita tapahtuman järjestämiseksi toisissa tiloissa on jo esitetty. Toivottavasti vielä tämän kevään aikana voidaan kertoa enemmän, mutta katsotaan nyt miten ideoinnit ja neuvottelut etenevät.

Nyt on kuitenkin nyt eikä ensi vuosi, eli tervetuloa huomenna ja ylihuomenna viimeisen kerran näihin tiloihin nauttimaan Vanhan Kirjan Talven tunnelmasta! Näyttäkää, että tälle tapahtumalle on Jyväskylässä kysyntää!

tiistai 13. helmikuuta 2018

Sähköä!

Saila Susiluoto (Kuva: Henrik Beck/Oslo Poesifilm festival)
Saila Susiluoto
(Kuva: Henrik Beck/Oslo Poesifilm festival)
Perjantai-ilta jatkuu kirjallisuuden parissa myöhään yöhön asti. Kun kirjamyyntipöydät peitetään ja kirjaston ovet suljetaan klo 20, niin samalla kellonlyömällä Vakiopaineessa (Kauppakatu 6) starttaa Talvisähkö-klubi.

Kirjallisuutta on Talvisähkössä tarjolla varsin laajalla skaalalla, kuten tästä esiintyjälistauksesta voi päätellä:

Riitta Cankocak on Jyväskylässä syntynyt suomalais-turkkilainen kirjailija, runoilija, kääntäjä ja kuvataiteilija. Hän on julkaissut turkiksi kolme runokokoelmaa ja kaksi romaania. Cankocakin suomenkielinen esikoisrunoteos Vallaton maa ilmestyi vuonna 2010. Cankocak on kääntänyt suomeksi turkkilaista nykyrunoutta ja turkiksi muun muassa kansalliseepos Kalevalan.

Pauli Tapio on Helsingissä asuva, Oulussa syntynyt runoilija, kääntäjä, tohtoriopiskelija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen esikoisteoksensa Varpuset ja aika voitti viime vuonna Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.

Johanna Kärkkäinen on Jyväskylässä asuva huilisti ja runoilija. Hänen esikoisrunokokoelmansa Kädet lokakuun harmaat ilmestyi syksyllä 2017. Kärkkäisen runoutta ja modernia soolohuilumusiikkia yhdistelevä esitys pohtii elämän katoavaisuutta sekä ajattomuuden ja haurauden kokemuksia.

Saila Susiluoto on helsinkiläinen runoilija ja taiteilijaprofessori, jonka teoksia on käännetty 15 kielelle. Susiluodon kahdeksas kokoelma Metropolis läpäisee kaupungin kuvitellut, olemassa olevat ja kadotetut kerrostumat.

Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija ja kääntäjä. Tuoreimmassa romaanissaan Matrjoshka 13 hän tekee kerroksittaisen matkan venäläisyyden ytimeen, ja on nyt palannut kertomaan tarinansa bardi Mihail Ioninin säestyksellä.

Mihail Ionin on venäläissyntyinen muusikko ja trubaduuri Turusta. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu muun muassa Vladimir Vysotskin ja Bulat Okudžavan lauluja.

Lisätietoja Talvisähköstä Facebookissa. Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Kirjailijat ry. ja sinne on vapaa pääsy.

Nähdään klubilla!


perjantai 2. helmikuuta 2018

Tarkennusta jatkosodan taustoihin

Pekka Visuri
Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth saapui 13.6.1941 Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hän sai Saksasta lähtiessään tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi.

Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa. Tämä merkittävä dokumentti sodanjohdon näköalapaikalta on olennainen osa Professori Pekka Visurin viimeisintä kirjaa Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Erfurthin päiväkirjaa ei ole aiemmin julkaistu suomeksi.

Tule kuulemaan lisää lauantaina 17.2. klo 10.45 Musiikkisaliin!

Pekka Visuri, VTT, on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun professorina, erityisalanaan turvallisuuspolitiikka ja strategia. Hän on kirjoittanut useita teoksia kansainvälisen politiikan ja poliittisen historian aiheista.

Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 (Docendo 2017) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

tiistai 30. tammikuuta 2018

Käärmeiden kaupunki

Katri Alatalo
Katri Alatalo
Monet fantasiatarinat sijoittuvat pseudokeskiaikaiseen maailmaan linnoineen, velhoineen ja ritareineen. Katri Alatalo halusi ravistella tätä asetelmaa ja loi maailman, joka ammentaa itämaista, Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja aavikoista. Alatalon eeppiseen fantasiaromaaniin Käärmeiden kaupunkiin mahtuu seikkailua, juonenkäänteitä, ihmissuhdesotkuja, juonittelua, erotiikkaa ja magiaa.

Käärmeiden kaupunki
käsittelee hyvän ja pahan välistä taistelua, mutta hyvä ja paha eivät ole mustavalkoisia. Käärme symboloi paitsi petollisuutta, myös muun muassa parantavaa voimaa. Tarina kertoo kolmesta henkilöstä, lapsuudenystävistä, jotka koettavat selviytyä sodan ja orjuuden keskellä ja etsivät maagisia kykyjään. ”Hahmot kipuilevat valheiden ja salaisuuksien piiri­leikissä, jossa luottamusta on vaikea ansaita. Mutta haaveissa siintävä vapaus jää pelkäksi kangastukseksi ilman toisten ihmisten tukea ja turvaa”, kirjoittaa Toni Jerrman Helsingin Sanomien kritiikissä. ” Aavikon valtakunnat sekä niiden kulttuurit ja uskonnot pääsevät romaanissa hienosti esiin, samoin erilaisista ympäristöistä ponnistavien ihmisten perimmäinen samankaltaisuus.”

Katri Alatalo on Jyväskylän Korpilahdella asuva kirjailija, kirjoittamisen opettaja ja fantasiakirjallisuuden suurkuluttaja. Käärmeiden kaupunki on hänen viides teoksensa. Hän toimii Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittat ry:n hallituksessa, fanittaa muun muassa Game of Thronesia, Tähtien sotaa ja Sinuhe egyptiläistä, ja yksi tärkeimmistä ja vaikuttavimmista kirjailijoista hänelle on ollut juuri edesmennyt Ursula K. Le Guin.

Tervetuloa lauantaina 17.2.2018 klo 16.00 Pieneen luentosaliin kuulemaan lisää!

Käärmeiden kaupunki (Gummerus 2017) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

Runousaamiainen

Kahvi on runojen kanssa entistä parempaa.
Tervetuloa nauttimaan Jyväskylän ensimmäisestä runousaamiaiskattauksesta pääkirjaston kahvila Novelliin lauantaina 17.2. klo 10! 

 Aamukahvin äärellä esiintyvät runoilijat Pauli Tapio, Anna Helle, Marko Niemi sekä saamenkielisen nykyrunouden kääntäjä Kaisa Ahvenjärvi.

Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Kirjailijat yhteistyössä Vanhan Kirjan Talven kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kahvila Novellista voi lisäksi ostaa aamiaispaketin tarjoushintaan, tarjolla mm. tuoreita croissanteja.

Esiintyjät:

KAISA AHVENJÄRVI on saamelaisen kirjallisuuden ja taiteen tutkija Jyväskylän yliopistossa. Helmikuussa 2018 Poesialta ilmestyvä käännös Tuulisolmut tarjoaa ajankohtaisen ja valaisevan näkymän saamelaiseen nykyrunouteen.

ANNA HELLE toimii nykykirjallisuuden tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Parhaillaan hän tutkii 2000-luvun suomalaista kokeellista runoutta. Esikoisrunoteos Preeria, nummet ilmestyi Poesiavihkona vuonna 2017.

MARKO NIEMI on helsinkiläinen runoilija ja kääntäjä. Niemi on yksi ensimmäisistä suomalaisista digirunoilijoista, ja hänen töitään on julkaistu useissa kansainvälisissä julkaisuissa. Uusin käännös, Ulrika Nielsenin Perikato, ilmestyi Poesialta v. 2017.

PAULI TAPIO on runoilija, kääntäjä, tohtoriopiskelija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen esikoisteoksensa Varpuset ja aika (Poesia 2017) voitti viime vuonna Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.

Kannattaa pitää silmällä myös Runousaamiainen-Facebook-tapahtumaa.

perjantai 26. tammikuuta 2018

Rautatiet sisällissodassa 1918

Sakari Viinikainen
Sisällissota olisi voinut ratketa rautateillä heti alkuunsa. Juuri sisällissodan alla valmistunut Karjalan rata teki Pieksämäestä risteysaseman, jonka valtaamalla punaiset olisivat voineet jopa ratkaista sodan ennen kuin se kunnolla alkoikaan – tai tehdä sodankäynnin valkoisille ainakin äärimmäisen vaikeaksi.

Tästä ja rautatien merkityksestä Suomen sisällissodassa muutenkin meille kertoo Sakari Viinikainen lauantaina 17.2. klo 12.30 Musiikkisalissa.

Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos, paikallishistorioitsija ja suosittu luennoitsija, joka on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä historiateoksia. Hänen tuoreimpia kirjojaan ovat Rautatiesota 1918 – Taistelut Savon rintamalla sekä Teatterikuninkaan sota – Kustaa III:n ja Katariina Suuren taistelu Kymijoesta.

Rautatiesota 1918 (Docendo 2017) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Teatterikuninkaan sota (Docendo 2015) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

Punaista ja valkoista väkivaltaa

Marko Tikka  (Kuva: Pertti Nisonen /WSOY)
Marko Tikka
(Kuva: Pertti Nisonen /WSOY)
Suomen sisällissodan terrori ei ollut sodasta riippumattomista syistä tapahtunutta sattumanvaraista väkivaltaa, vaan sisällissodan joukkojen tapa käydä sotaa. Tappajat eivät tulleet muualta: niin pahamaineiset lentävät osastot kuin kuolemantuomioita jakaneet pikatuomioistuimet koostuivat hämmästyttävän usein paikallisista ihmisistä.

Historiantutkija Marko Tikan palkittu tutkimus Kenttäoikeudet on merkittävin sisällissodan rintamien takaista väkivaltaa valottava historiantutkimus sitten Jaakko Paavolaisen klassisten terroritutkimusten.

Valkoisen hämärän maassa Tikka puolestaan selvittää poliittisia väkivallantekoja sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Tikka kytkee oivaltavasti Suomen tapahtumat laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen: poliittiset väkivaltaisuudet ja puolisotilaallisten joukkojen liikehdintä eivät olleet maailmansodan jälkeisessä Euroopassa yksin suomalainen ilmiö.

Sisällissodan 100-vuotismuistovuonna SKS julkaisee nämä loppuunmyydyt teokset nyt uusintapainoksena. Tikka kertoo teoksistaan perjantaina 16.2. klo 16-16.45 Musiikkisalissa.

Suomen historian dosentti, FT Marko Tikka (s.1970) toimii tutkijana Tampereen yliopiston historian oppiaineessa. Hän on erikoistunut 1900-luvun alkukymmenten suomalaisen yhteiskunnan ja myös suomalaisen populaarikulttuurin historiaan.

Kenttäoikeudet (väitöskirja) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Valkoisen hämärän maa? (SKS 2006) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

Sarjakuvabloggaaminen - vertaistukea vai terapiaa?

Ote Kontturin ja Rintasen sarjakuvamuotoisesta tutkimuksesta.
Ote Kontturin ja Rintasen
sarjakuvamuotoisesta tutkimuksesta.
Sarjakuvatutkija Katja Kontturi ja Mielisairaalan kesätyttö -sarjakuvan tekijä Viivi Rintanen pureutuvat ainutlaatuiseen sarjakuvailmiöön, suomalaisiin sarjakuvablogeihin.

Omaelämäkerrallinen sarjakuvablogikulttuurimme on poikkeuksellinen eikä arastele arkojen aiheiden käsittelyä. Monille mielen, sukupuolen, seksuaalisuuden tai muista arjen pulmista kärsiville blogiyhteisö tarjoaa vertaistukea ja helpottaa oloa.

Kontturi ja Rintanen tutkivat ilmiötä Sata vuotta suomalaista sarjakuvaa -hankkeessa, jossa Kontturi teetti kyselytutkimuksen sarjakuvabloggaajille. Hämmästyttävän moni vastaajista koki bloggaamisen terapeuttiseksi tai saavansa blogistaan vertaistukea. Miksi ja miten sarjakuvabloggaaminen edistää psyykkistä hyvinvointia? Rintanen kuvitti tulokset komeaan sarjakuvamuotoon, joita puheenvuorossa tarkastellaan.

Tule kuulemaan tutkija-taiteilija-kaksikon asiantuntevaa, omakohtaista, viihdyttävää ja sarjakuvantäyteistä esitystä pe 16.2. Jyväskylän kaupungin pääkirjaston Pieneen luentosaliin klo 16.00-16.45.

FT Katja Kontturi on filosofian (ankka)tohtori, sarjakuvatutkija ja sanataiteen opettaja. Kontturi teki väitöskirjansa Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvien postmodernista fantasiasta. Kontturi ohjaa sarjakuvaan ja kirjoittamiseen keskittyviä työpajoja ja on kiinnostunut omaelämäkerrallisen sarjakuvan tekemisen terapeuttisista mahdollisuuksista.

Viivi Rintanen on sarjakuvataiteilija, taidekasvattaja ja vähän hullu. Hänen Mielisairaalan kesätyttö -esikoissarjakuvansa kertoo ajasta, jolloin Rintanen työskenteli kesät mielenterveysosaston siivojana. Rintanen piirsi kiitetyn esikoisteoksensa kokemuksistaan osoittaakseen, mitä stigmatisoitu hulluus oikeasti on: aina inhimillistä, joskus väistämätöntä ja Rintaselle myös omakohtaista. Rintanen jatkaa mielenvikaisten puolestapiirtäjänä Hulluussarjakuvia-blogissaan, mihin hän piirtää hänelle lähetettyjä mielenterveystarinoita nettisarjakuviksi.

Mielisairaalan kesätyttö (Suuri Kurpitsa 2015) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

torstai 25. tammikuuta 2018

Lasten tietokirjaraati

Lasten tietokirjaraati vuosimallia 2017
Lasten tietokirjaraati vuosimallia 2017
Jos haluat tietää, millainen on hyvä lasten tietokirja, kannattaa kysyä alan asiantuntijoilta. Siis nuorilta lukijoilta itseltään. 

Levyraati-formaattia mukailevassa Tietokirjaraadissa arvionsa uusista lastenkirjoista antavat 13-vuotiaat, sanavalmiit raatilaiset Janelia Jämsén, Joakim Kollani, Salka Rauvola ja Tuovi Salo Jyväskylän kansalaisopiston sanataidekoulusta.

Tilaisuuden juontaa sanataiteen opettaja Katja Kontturi.

Arvioitavana ovat teokset:
Laura Ertimo & Satu Kontinen: Vesi - kirja maailman tärkeimmästä aineesta
Anne-Mari Jääskinen & Sanna Pelliccioni: Mitä sä rageet?
Riina Katajavuori & Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin
Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia
Elina Lappalainen & Jussi Kaakinen: Nyt pelittää!

Tietokirjaraati starttaa Jyväskylän kaupungin pääkirjaston Tietotorilla (2. krs.) la 17.2. klo 13.00, tilaisuus kestää noin tunnin. Lämpimästi tervetuloa kaikenikäiset tietokirjojen ystävät!

Tilaisuuden järjestää Suomen tietokirjailijat ry ja Jyväskylän kaupunginkirjasto ja Jyväskylän kansalaisopiston sanataidekoulu. Tilaisuus on osa Olipa kerran… -lasten- ja nuortenkirjallisuustapahtumaa.

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Kung-fu-tarinoita Kiinasta

Joonas Tolvanen (kuva: Risto Antikainen)
Ja sitten jotain ihan muuta!

Joonas Tolvanen (s. 1989) on ammatiltaan lääkäri. Tolvanen on käynyt Kiinassa kymmenen kertaa, ja opiskellut Shaolin-mestarin johdolla kung-futa. Tolvanen on Shaolin-soturimunkkien ikiaikaisen perinteen jatkaja ja on perustanut pienen kung-fu-koulun Kuopioon.

Kirjassaan Soturimunkin oppipoika Tolvanen kertoo kokemuksistaan kiinalaisissa kung-fu-kouluissa. Kuri oli kova, olosuhteet vaatimattomat ja valmennus rankkaa. Matkatuliaisiksi Tolvanen on saanut reissuiltaan huimia tarinoita sekä elämänikäisiä ystäviä.

Tervetuloa kuulemaan Tolvasen hurjia tarinoita lauantaina klo 15.30 Musiikkisaliin! 

Soturimunkin oppipoika (Atena 2017) saatavuus Keski-kirjastoissa.



Äärioikeisto kylmän sodan aikana

Tommi Kotonen (kuva: Tommi Anttonen)
Tommi Kotonen (kuva: Tommi Anttonen)
Varsin moni tämän vuoden Vanhan Kirjan Talven tietokirjailijavieraista käsittelee kirjassaan Suomen historian kriisitilanteita. Valitettavasti monet historialliset ilmiöt ovat edelleen ajankohtaisia.

YTT Tommi Kotonen (s .1975) on työskennellyt muun muassa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorina ja tutkimuskoordinaattorina. Kirjassaan Politiikan juoksuhaudat Kotonen pureutuu äärioikeistoliikkeiden toimintaan kylmän sodan aikana.

Huolimatta siitä, että sotien jälkeen rauhansopimus kielsi fasistisluontoiset järjestöt Suomessa, äärioikeistolle löytyi kannattajia. Kotonen kuvaa äärioikeistolaisten haparoivia yrityksiä rakentaa kommunisminvastaista aseellista rintamaa ja luo historiallista perspektiiviä myös siihen liikehdintään, jota nyt tapahtuu niin Suomessa kuin ympäri Eurooppaa.

Politiikan juoksuhaudat (Atena 2018) saatavuus Keski-kirjastoissa.



maanantai 22. tammikuuta 2018

Yliopiston kirjaston salaiset kansiot: K-18

Yliopiston kirjaston arkistokokoelman ovet avautuvat yleisölle. Opastetuilla kierroksilla tutustaan eri aikoina (ja vieläkin!) kohahduttaneeseen ja vaaralliseksikin arvioituun aineistoon. Esillä on monenlaista arveluttavaa, salassa pidettyä ja epäkorrektia kotimaista julkaisutuotantoa, kuten seksiin, sukupuolielämään, rotuhygieniaan ja kieltolakiin liittyvää aineistoa, sotapropagandaa ja muitakin isojen, pahojen poikien juttuja. 

Aineistoihin lähdetään tutustumaan perjantaina 16.2. klo 16 sekä lauantaina 17.2. klo 11 ja 13 kirjastorakennuksen ala-aulasta (Seminaarinkatu 15, B-rakennus) Kaisa Saikkosen ja Marjut Katajan johdolla. Jokaiselle kierrokselle mahtuu mukaan 40 henkilöä: kierros on maksuton, mutta ota vuoronumero lähtöpisteeltä, jotta mahdut mukaan. Tervetuloa!


Salaisista kansioista paljastuu mm. vinkkejä täydelliseen avioliittoon. Kuva: Avoimen tiedon keskus, kirjasto. Jyväskylän yliopisto

lauantai 20. tammikuuta 2018

Postimerkki- ja rahahuutokauppa

Postimerkki- ja rahahuutokaupan näyttö
VKT:ssa vuonna 2017.
Vanhan Kirjan Talvessa pääsee tälläkin kertaa huutamaan kirjojen lisäksi myös postimerkkien ja rahojen perään.

Myytävät postimerkit, rahat ja kirjat ovat kaikki yhtä aikaa ostajien arvioitavana Pienessä luentosalissa lauantaina 17.2.2018 klo 11.30-12.30. Itse huutaminen alkaa klo 12.30 postimerkki- ja rahahuutokaupalla. Tunnin päästä eli 13.30 vuorossa ovat kirjat.

Postimerkki- ja rahahuutokaupan luettelo täällä.

Tervetuloa huutamaan!

Ps. Totuttuun tapaan Keski-Suomen Filatelistiseura ja Keski-Suomen Numismaatikot ry. arvioivat maksutta filateelisia ja numismaattisia kohteita Kerhohuone 1:ssä.

Pps. Vanhan Kirjan Talvessa vietetään Postimerkin päivää! Perjantaina 16.2. julkaistaan uusi omakuvamerkki viherukonkorennosta, samoin samaa aihetta oleva kortti. Ensileimaus paikan päällä Jyväskylä 16.2. -leimoin saatavilla klo 14.30-20.00, leimaus myös seuraavana päivänä 17.2. -leimoin. Postimerkin päivää juhlistetaan myös pienellä näyttelyllä.

Ohjelma julki!

Viime vuoden VKT:ssa Jukka Viikilä Olli-Pekka Tennilän haastateltavana.
Viime vuoden VKT:ssa Jukka Viikilä
Olli-Pekka Tennilän haastateltavana.
No niin, nyt sopii mennä Vanhan Kirjan Talven sivuille tutkailemaan ohjelmatietoja! Suuri osa ohjelmasta on siis jo siellä ihailtavana, mutta toivon mukaan lähipäivinä saadaan vielä julkaistua lisää esiintyjiä ja lisäinfoa.

Rosa Liksomin lisäksi kaunokirjailijoista lauteilla ovat ainakin paikalliset Pauli Tapio, Jyri Vartiainen ja Katri Alatalo. Tietokirjojen puolella vahvin yksittäinen teema tämän vuoden ohjelmassa on vuoden 1918 tapahtumat. Aiheen äärellä ovat mm. kirjailijat Olli Löytty, Teemu Keskisarja ja Sakari Viinikainen. Lisäksi yliopiston pääkirjastolla muistetaan sodassa tai sen jälkimainingeissa kuolleita kirjailijoita Juhani Siljoa ja Algot Untolaa.

Tietenkin saamme kuulla mielenkiintoisia esityksiä myös ihan muista aiheista: skaala ulottuu saamelaisrunoudesta kiinalaiseen kung-fu-kouluun. Perjantai-ilta venyy myöhään Vakiopaineen Talvisähkö-klubilla ja lauantaina aloitetaan notkeasti Runousaamiaisella kahvila Novellissa. Huipennukseksi: yliopiston kirjastolla päästään tutkimaan varaston herkempää K-18-aineistoa!

Ja kaiken ytimessä ovat lukuisat vanhojen kirjojen kauppiaat upeine valikoimineen. Eikä tässä siis vielä edes kaikki! Erittäin mielenkiintoinen kaksipäiväinen kirjallisuusjuhla tiedossa!

perjantai 19. tammikuuta 2018

1918: Näyttelyitä yliopiston kirjastossa

Yliopiston B-rakennuksen, yliopiston pääkirjaston, 2. kerroksessa pääsee tutustumaan yhteen Vanhan kirjan talven teemoista, vuoteen 1918, kahden henkilöhistorian kautta. Ex Libris -tilassa on näyttely runoilija Juhani Siljosta ja vitriinissä Algot Untolasta.

Siljo on tunnettu runoilija ja paikallinen toimija. Hänen runoutensa oli aikanaan poikkeus niin sanottuun leinomaiseen linjaan ja hänen aforismituotantonsa tukee hyvin runotuotantoaan. Siljo työskenteli Jyväskylän tieteellisessä kirjastossa, jonka perintöä jatkaa nykyinen Avoimen tiedon keskus, yliopiston kirjasto. Hän korosti kirjastotyössään kotimaista Fennica-kokoelmaa ja loi siten kotimaisen kirjallisuuden varhaiskokoelmaa, jollaisia on vain Jyväskylässä, Helsingissä ja Turussa. Näyttely on avoinna syksyyn saakka.

Vitriinissä oleva pienempi näyttely kuvaa suurelle yleisölle lähinnä Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana tunnetun kirjailijan elämää. Hän ei julkaissut teoksiaan omalla nimellään, Algoth Tietäväisenä, jonka myöhemmin muutti Algot Untolaksi, vaan käytti eri kirjailijanimiä. Esillä on runsaasti Untolan teoksien eri painoksia. Näyttely on avoinna kesään saakka.

Molemmat näyttelyt ovat jo avoinna ja niihin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
 
Uusissa 2. kerroksen näyttelyissä muistellaan vuotta 1918 ja kahta sisällissodassa kaatunutta kirjailijaa, Juhani Siljoa ja Algot Untolaa.  Kuva: Avoimen tiedon keskus, kirjasto. Jyväskylän yliopisto




keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Kirjahuutokauppa

KirjahuutokauppavalikoimaaMitä olisi Vanhan Kirjan Talvi ilman huutokauppaa? No niinpä. Siis lauantaina 17.2.2018 Jyväskylän kaupungin pääkirjaston Pienessä luentosalissa kokoonnutaan asian äärelle klo 11.30 alkaen.

Huutokaupattavissa kohteissa on kirjoja alkaen 1700-luvulta. Mukana on esim. presidentti Koiviston omistekirjoitus ja yksi Lönnrotin ensipainos.

Katso koko lista täältä.

Tervetuloa huutamaan!

Monologiteatteria, olkaa hyvät!

Tuppaa ramaseen -monologiesitys
Jyväskylän Kristillisen opiston Teatterikoulutuksen vuotuinen monologiesitys kantaa tänä vuonna nimeä Tuppaa ramaseen. Viime vuotiseen tapaan esitys on osa Vanhan Kirjan Talven ohjelmaa. 

Esityksessä kuullaan kymmentä lahjakasta lausujaa ja lukuisia mielenkiintoisia tekstejä. Mukana mm. Arthur Rimbaud, Riku Rantala, Sinikka Nopola, Kari Hotakainen jne. 

Esitys kestää noin tunnin ja sen on ohjannut näyttelijäopettaja Ville Kiljunen.

Tervetuloa nauttimaan esityksestä perjantaina 16.2. klo 19.00 Pieneen luentosaliin.

Oheisessa kuvassa myös muut esitysajat. Lisätietoa Facebook-tapahtumassa.