torstai 15. helmikuuta 2018

Viimeistä kertaa näissä tiloissa

Sinne se taas rakentuu, VKT2018.
Sinne se taas rakentuu, VKT2018.
Vanhan Kirjan Talvi 2018 on taas ison askelen lähempänä valmistumistaan, kun myyntipöydät saatiin äsken paikoilleen. Osa myyjistä on jo virittelemässä aineistoaan tarjolle, osa tulee vasta aamulla. Joka tapauksessa huomenna perjantaina 16.2.2018 klo 14 kaiken pitäisi olla valmista.

Jyväskylän kaupungin pääkirjasto on ollut Vanhan Kirjan Talvelle hyvä tapahtumapaikka. Vuosien aikana käytännöt ovat hioutuneet ja järjestämisestä on tullut lähes rutiinia (sikäli kun se vuosittaisen tapahtuman järjestämisessä on mahdollista).

Nyt tähän perinteeseen tulee muutos: Vanhan Kirjan Talvi järjestetään nyt Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa viimeistä kertaa. Pääkirjastoa remontoidaan vuosina 2018–2019 ja kirjaston toimintoja sijoitetaan uudella tavalla. Tämän vuoksi Vanhan Kirjan Talvi ei enää tällaisenaan mahdu tähän tilaan.

Mitä sitten tapahtuu? Onko tämä VKT:n loppu? Ei välttämättä, sillä alustavia ideoita tapahtuman järjestämiseksi toisissa tiloissa on jo esitetty. Toivottavasti vielä tämän kevään aikana voidaan kertoa enemmän, mutta katsotaan nyt miten ideoinnit ja neuvottelut etenevät.

Nyt on kuitenkin nyt eikä ensi vuosi, eli tervetuloa huomenna ja ylihuomenna viimeisen kerran näihin tiloihin nauttimaan Vanhan Kirjan Talven tunnelmasta! Näyttäkää, että tälle tapahtumalle on Jyväskylässä kysyntää!

tiistai 13. helmikuuta 2018

Sähköä!

Saila Susiluoto (Kuva: Henrik Beck/Oslo Poesifilm festival)
Saila Susiluoto
(Kuva: Henrik Beck/Oslo Poesifilm festival)
Perjantai-ilta jatkuu kirjallisuuden parissa myöhään yöhön asti. Kun kirjamyyntipöydät peitetään ja kirjaston ovet suljetaan klo 20, niin samalla kellonlyömällä Vakiopaineessa (Kauppakatu 6) starttaa Talvisähkö-klubi.

Kirjallisuutta on Talvisähkössä tarjolla varsin laajalla skaalalla, kuten tästä esiintyjälistauksesta voi päätellä:

Riitta Cankocak on Jyväskylässä syntynyt suomalais-turkkilainen kirjailija, runoilija, kääntäjä ja kuvataiteilija. Hän on julkaissut turkiksi kolme runokokoelmaa ja kaksi romaania. Cankocakin suomenkielinen esikoisrunoteos Vallaton maa ilmestyi vuonna 2010. Cankocak on kääntänyt suomeksi turkkilaista nykyrunoutta ja turkiksi muun muassa kansalliseepos Kalevalan.

Pauli Tapio on Helsingissä asuva, Oulussa syntynyt runoilija, kääntäjä, tohtoriopiskelija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen esikoisteoksensa Varpuset ja aika voitti viime vuonna Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.

Johanna Kärkkäinen on Jyväskylässä asuva huilisti ja runoilija. Hänen esikoisrunokokoelmansa Kädet lokakuun harmaat ilmestyi syksyllä 2017. Kärkkäisen runoutta ja modernia soolohuilumusiikkia yhdistelevä esitys pohtii elämän katoavaisuutta sekä ajattomuuden ja haurauden kokemuksia.

Saila Susiluoto on helsinkiläinen runoilija ja taiteilijaprofessori, jonka teoksia on käännetty 15 kielelle. Susiluodon kahdeksas kokoelma Metropolis läpäisee kaupungin kuvitellut, olemassa olevat ja kadotetut kerrostumat.

Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija ja kääntäjä. Tuoreimmassa romaanissaan Matrjoshka 13 hän tekee kerroksittaisen matkan venäläisyyden ytimeen, ja on nyt palannut kertomaan tarinansa bardi Mihail Ioninin säestyksellä.

Mihail Ionin on venäläissyntyinen muusikko ja trubaduuri Turusta. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu muun muassa Vladimir Vysotskin ja Bulat Okudžavan lauluja.

Lisätietoja Talvisähköstä Facebookissa. Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Kirjailijat ry. ja sinne on vapaa pääsy.

Nähdään klubilla!


perjantai 2. helmikuuta 2018

Tarkennusta jatkosodan taustoihin

Pekka Visuri
Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth saapui 13.6.1941 Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hän sai Saksasta lähtiessään tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi.

Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa. Tämä merkittävä dokumentti sodanjohdon näköalapaikalta on olennainen osa Professori Pekka Visurin viimeisintä kirjaa Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Erfurthin päiväkirjaa ei ole aiemmin julkaistu suomeksi.

Tule kuulemaan lisää lauantaina 17.2. klo 10.45 Musiikkisaliin!

Pekka Visuri, VTT, on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun professorina, erityisalanaan turvallisuuspolitiikka ja strategia. Hän on kirjoittanut useita teoksia kansainvälisen politiikan ja poliittisen historian aiheista.

Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 (Docendo 2017) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

tiistai 30. tammikuuta 2018

Käärmeiden kaupunki

Katri Alatalo
Katri Alatalo
Monet fantasiatarinat sijoittuvat pseudokeskiaikaiseen maailmaan linnoineen, velhoineen ja ritareineen. Katri Alatalo halusi ravistella tätä asetelmaa ja loi maailman, joka ammentaa itämaista, Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja aavikoista. Alatalon eeppiseen fantasiaromaaniin Käärmeiden kaupunkiin mahtuu seikkailua, juonenkäänteitä, ihmissuhdesotkuja, juonittelua, erotiikkaa ja magiaa.

Käärmeiden kaupunki
käsittelee hyvän ja pahan välistä taistelua, mutta hyvä ja paha eivät ole mustavalkoisia. Käärme symboloi paitsi petollisuutta, myös muun muassa parantavaa voimaa. Tarina kertoo kolmesta henkilöstä, lapsuudenystävistä, jotka koettavat selviytyä sodan ja orjuuden keskellä ja etsivät maagisia kykyjään. ”Hahmot kipuilevat valheiden ja salaisuuksien piiri­leikissä, jossa luottamusta on vaikea ansaita. Mutta haaveissa siintävä vapaus jää pelkäksi kangastukseksi ilman toisten ihmisten tukea ja turvaa”, kirjoittaa Toni Jerrman Helsingin Sanomien kritiikissä. ” Aavikon valtakunnat sekä niiden kulttuurit ja uskonnot pääsevät romaanissa hienosti esiin, samoin erilaisista ympäristöistä ponnistavien ihmisten perimmäinen samankaltaisuus.”

Katri Alatalo on Jyväskylän Korpilahdella asuva kirjailija, kirjoittamisen opettaja ja fantasiakirjallisuuden suurkuluttaja. Käärmeiden kaupunki on hänen viides teoksensa. Hän toimii Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittat ry:n hallituksessa, fanittaa muun muassa Game of Thronesia, Tähtien sotaa ja Sinuhe egyptiläistä, ja yksi tärkeimmistä ja vaikuttavimmista kirjailijoista hänelle on ollut juuri edesmennyt Ursula K. Le Guin.

Tervetuloa lauantaina 17.2.2018 klo 16.00 Pieneen luentosaliin kuulemaan lisää!

Käärmeiden kaupunki (Gummerus 2017) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

Runousaamiainen

Kahvi on runojen kanssa entistä parempaa.
Tervetuloa nauttimaan Jyväskylän ensimmäisestä runousaamiaiskattauksesta pääkirjaston kahvila Novelliin lauantaina 17.2. klo 10! 

 Aamukahvin äärellä esiintyvät runoilijat Pauli Tapio, Anna Helle, Marko Niemi sekä saamenkielisen nykyrunouden kääntäjä Kaisa Ahvenjärvi.

Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Kirjailijat yhteistyössä Vanhan Kirjan Talven kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kahvila Novellista voi lisäksi ostaa aamiaispaketin tarjoushintaan, tarjolla mm. tuoreita croissanteja.

Esiintyjät:

KAISA AHVENJÄRVI on saamelaisen kirjallisuuden ja taiteen tutkija Jyväskylän yliopistossa. Helmikuussa 2018 Poesialta ilmestyvä käännös Tuulisolmut tarjoaa ajankohtaisen ja valaisevan näkymän saamelaiseen nykyrunouteen.

ANNA HELLE toimii nykykirjallisuuden tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Parhaillaan hän tutkii 2000-luvun suomalaista kokeellista runoutta. Esikoisrunoteos Preeria, nummet ilmestyi Poesiavihkona vuonna 2017.

MARKO NIEMI on helsinkiläinen runoilija ja kääntäjä. Niemi on yksi ensimmäisistä suomalaisista digirunoilijoista, ja hänen töitään on julkaistu useissa kansainvälisissä julkaisuissa. Uusin käännös, Ulrika Nielsenin Perikato, ilmestyi Poesialta v. 2017.

PAULI TAPIO on runoilija, kääntäjä, tohtoriopiskelija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen esikoisteoksensa Varpuset ja aika (Poesia 2017) voitti viime vuonna Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.

Kannattaa pitää silmällä myös Runousaamiainen-Facebook-tapahtumaa.

perjantai 26. tammikuuta 2018

Rautatiet sisällissodassa 1918

Sakari Viinikainen
Sisällissota olisi voinut ratketa rautateillä heti alkuunsa. Juuri sisällissodan alla valmistunut Karjalan rata teki Pieksämäestä risteysaseman, jonka valtaamalla punaiset olisivat voineet jopa ratkaista sodan ennen kuin se kunnolla alkoikaan – tai tehdä sodankäynnin valkoisille ainakin äärimmäisen vaikeaksi.

Tästä ja rautatien merkityksestä Suomen sisällissodassa muutenkin meille kertoo Sakari Viinikainen lauantaina 17.2. klo 12.30 Musiikkisalissa.

Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos, paikallishistorioitsija ja suosittu luennoitsija, joka on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä historiateoksia. Hänen tuoreimpia kirjojaan ovat Rautatiesota 1918 – Taistelut Savon rintamalla sekä Teatterikuninkaan sota – Kustaa III:n ja Katariina Suuren taistelu Kymijoesta.

Rautatiesota 1918 (Docendo 2017) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Teatterikuninkaan sota (Docendo 2015) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.

Punaista ja valkoista väkivaltaa

Marko Tikka  (Kuva: Pertti Nisonen /WSOY)
Marko Tikka
(Kuva: Pertti Nisonen /WSOY)
Suomen sisällissodan terrori ei ollut sodasta riippumattomista syistä tapahtunutta sattumanvaraista väkivaltaa, vaan sisällissodan joukkojen tapa käydä sotaa. Tappajat eivät tulleet muualta: niin pahamaineiset lentävät osastot kuin kuolemantuomioita jakaneet pikatuomioistuimet koostuivat hämmästyttävän usein paikallisista ihmisistä.

Historiantutkija Marko Tikan palkittu tutkimus Kenttäoikeudet on merkittävin sisällissodan rintamien takaista väkivaltaa valottava historiantutkimus sitten Jaakko Paavolaisen klassisten terroritutkimusten.

Valkoisen hämärän maassa Tikka puolestaan selvittää poliittisia väkivallantekoja sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Tikka kytkee oivaltavasti Suomen tapahtumat laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen: poliittiset väkivaltaisuudet ja puolisotilaallisten joukkojen liikehdintä eivät olleet maailmansodan jälkeisessä Euroopassa yksin suomalainen ilmiö.

Sisällissodan 100-vuotismuistovuonna SKS julkaisee nämä loppuunmyydyt teokset nyt uusintapainoksena. Tikka kertoo teoksistaan perjantaina 16.2. klo 16-16.45 Musiikkisalissa.

Suomen historian dosentti, FT Marko Tikka (s.1970) toimii tutkijana Tampereen yliopiston historian oppiaineessa. Hän on erikoistunut 1900-luvun alkukymmenten suomalaisen yhteiskunnan ja myös suomalaisen populaarikulttuurin historiaan.

Kenttäoikeudet (väitöskirja) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Valkoisen hämärän maa? (SKS 2006) saatavuus Keski-kirjastoissa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.